Lohen vetouistelu

Järvien lohikalojen uistelussa pääsee kevyesti alkuun kevään ja syksyn sesongeissa. Kaloja pystyy narraamaan pinnan tuntumasta varsin yksinkertaisin välinein, esimerkiksi parin vavan kanssa mökkijärvellä soutu-uistellen.  Tärkeimmäksi seikaksi saaliin saamiseksi muodostuu ensisijaisesti paikkatuntemus. Tähän auttaa perimätieto kalojen olinpaikoista eri vuoden aikoina. Jos innostus lisääntyy, voi välineistöä alkaa pikkuhiljaa kartuttamaan ja lisätä mahdollisuuksia tavoittaa kalaa paremmin karttaplotterin, kaikuluotaimen sekä useampien vieheiden ja painotusvariaatioiden kautta. Tässä artikkelissa käydään läpi hieman perusteita järvilohen ja -taimenen uistelusta ja tavasta käyttää uistelukalustoa.  Mistä kalan tavoittaa? Aktiiviset lohikalat seuraavat pitkälti syvänteiden kuore- ja muikkuparvien liikkeitä. Tuulen puoleisten rantojen penkkoihin pakkautuu usein syöttikaloja, joita lohikalat saalistavat parvessa. Myös keskellä syvänteitä olevien harjanteiden ympärykset ovatLue lisää…

Ei ole harvinaista, että päivän ottivieheiden voi havaita peilaavan samoja värisävyjä kuin saaliskalat. Kuvassa Kala-Iisa70 ja Pohjois-Päijänteen taimen toukokuisessa auringonnousussa. Monet lohenkalastajat vannovat niin kutsutun 70/30 -periaatteen nimeen. Kyseisen periaatteen mukaan vieheen kalastavuudesta 70% määräytyy uinnin ja 30% värin perusteella. Edeltä mainitun 30 prosenttisen maksimoiminen onkin sitten jo oma taiteenlajinsa. Prosessin teoriatausta on tutkimus- ja perimätiedosta, kokemuksesta sekä tunnetilasta koostuva sekametelisoppa, jossa jokaisella kalastajalla on oma reseptinsä. Tämä tekeekin aihepiiristä mystisen ja kiinnostavan. Vaikka absoluuttisia totuuksia tästä aiheesta on hankala kirjoittaa, kalastusta on harrastettu Suomessa jo niin pitkään, että tiettyjen perusperiaatteiden julkistaminen ei ammu räikeästi metsään. Tässä artikkelissa on meidän reseptimme perusraaka-aineet. Lukuiloa. Usein värivalinassaLue lisää…

Vaapun säätö, Uistimen säätö

Vaapun uinnin säätäminen tapahtuu kääntämällä nokkalenkkiä. Nokkalenkin käännöllä saadaan sekä kyljelleen kaatuva vaappu uimaan pystyssä että vaikutettua vieheen potkun tiheyteen ja hakuominaisuuksiin. Vaappu kaatuu kyljelleen Kyljelleen kaatuva vaappu saadaan uimaan pystyssä kääntämällä nokkalenkkiä varovasti kaatumiskyljen puolelle. Haun viritys Porraslevyllisen vaapun potkun laajuutta ja hakua lisätään kääntämällä nokkalenkkiä alaspäin – potku tihenee ja haku vähenee, kun nokkalenkkiä käännetään ylös. Kourulevyllisen vieheen hakua saadaan lisättyä kääntämällä nokkalenkkiä ylös. Samalla, kun haku kasvaa, vieheen potku tihenee. Alas käännettäessä kourulevyllisen vieheen runkopotku laajenee ja haku vastaavasti vähenee. Vieheen hakuominaisuuksien muuttaminen vaikuttaa myös vieheen uintisyvyyteen. Nyrkkisääntönä on, että haun kasvattaminen vähentää uintisyvyyttä. Hienosäätö Litistämällä nokkalenkkiä varovasti vaappu saadaan vastaamaan tarkemminLue lisää…