Ahventa ja kuhaa voi pilkkiä monella tavalla. Yleisimpiin tekniikoihin kuuluvat värikoukku-, jigi- ja tasapainopilkintä. Tässä artikkelissa keskitytään tasapainopilkinnän välineistöön ja tekniikoihin. Koska värikoukkua voidaan, ja jopa usein kannattaa käyttää myös tasapainon mahakoukkuna, tulee tasurikalastuksestakin eräänlaista värikoukkupilkintää.

Välineet

Tasapainopillkinnän aloittamiseksi tarvitaan kuuden tuuman kaira, kelallinen pilkkionki, jossa on jonkin asteinen jarrutoiminto, sekä tasapainopilkkejä. Mukavuutta lisää tietenkin pilkkijakkara. Pilkintään saa myös lisää tehokkuutta ja mielekkyyttä, kun hankkii kaikuluotaimen. Pilkkikäyttöön mainiosti soveltuvia luotaimia saa muutaman sadan euron hintaan. Kalojen etsimisessä auttaa huomattavasti karttaplotteri, joko kaikuluotaimeen integroituna tai erillisenä laitteenaan, esimerkiksi puhelimessa. Kalojen etsimistä käsitellään juttusarjan seuraavassa osassa.

Vavan valinta

Tasurikalastuksen voi aloittaa hyvin melko perinteisillä, alle 10 euroa maksavilla vavoilla, joissa on joku alkeellinen jarrutoiminto. Jos tasurikärpänen sitten puraisee, noin 30 euroa panostamalla saa jo pidemmällä vipuvarrella ja paremmalla kelalla varustettuja vapoja, jotka helpottavat isoimpien kalojen nostamista.

Siiman valinta

Kevennettyä tasapainoa uitettaessa kannattaa valita paksuin siima, jolla uittotuntuma vieheeseen säilyy. Tämä tarkoittaa sitä, että vieheen paino vedessä jaksaa pitää hyvin siiman suorana ja viehettä liikutettaessa tuntovaste säilyy.

Kuitusiima antaa syvässä vedessä hyvän tärppi- ja uittotuntuman – monofiili parantaa kalan kiinni pysymistä nostovaiheessa

Monofiilisiima

Siimakokonaisuuden voi rakentaa monella eri tavalla. Yksi tapa on laittaa kelalle suoraan sopivaksi havaittua monofiilisiimaa ja päähän taipuisa peruke, tai 0,4mm-0,7mm paksu fluorocarbon-tapsi. Tapsin tarkoitus on sekä suojella haukien aiheuttamilta kalustomenetyksiltä että tarvittaessa hidastaa tasapainon uintia kaarroksissa. Fluorocarbon myös häviää hyvin veteen, mikä voi parantaa syöntiä kirkkaassa vedessä näkyvään perukkeeseen verrattuna. Ohut ja taipuisa peruke taas voi antaa paremman uinnin kevyitä tasapainoja käyettäessä. Sopiva monofiilisiiman paksuus löytyy yleensä väliltä 0,25mm-0,3mm, jotkut suurkalojen metsästäjät käyttävät 0,4mm siimaakin.

Kuitusiima

Toinen menetelmä on laittaa puolalle pohjasiimaksi kuitusiimaa ja tasapainon puoleiseen päähän fluorocarbon-tapsi, tai peruke. Kuitusiimaksi kannattaa valita dynema-pinnoitettu siima, jonka ominaisuudet säilyvät hyvinä myös pakkasella. Koska kuitu-fluorocarbon yhdistelmä on kokonaisuudessaan melko joustamaton kokonaisuus, kannattaa tätä kombinaatiota käyttää joustavan vavan ja hyvän kelan kanssa. Sopiva kuitusiiman paksuus menee usein 0,14mm-0,20mm haarukkaan.

Matalaan monofiilia, syvään kuitusiimaa

Joustava monofiili toimii hyvin, kun pilkitään perinteisellä tyylillä ja kala väsytetään siimasta käsin nostamalla, koska siima myötäilee jousimaisesti kalan pyristelyissä mukana ja pitää osaltaan siimaa kireällä. Kuitusiima puolestaan tarjoaa paremman tärppi- ja uittotuntuman syvältä pilkittäessä, mutta jousto täytyy hakea muualta. Tämän vuoksi matalassa kannattaa yleensä pilkkiä monofiilisiimalla ja syvässä kuitusiimalla.

Tasapainon valinta

Tasapainoa valitessa kannattaa tutustua pilkittävän vesistön luontaisiin syöttikaloihin sekä veden väriin. Lisäksi vallitsevat valo-olosuhteet vaikuttavat tasapainon aihion sekä värityksen näkymiseen jään alla.

Luonnonmukaisen syöttikalan jäljitelmällä kannattaa usein lähteä liikkeelle

Vieheen koko

Tasapainon koko kannattaa valita järven luontaisten syöttikalojen koon mukaan. Ahvenen pilkinnässä toimii yleensä hyvin 5-8 cm ja kuhalle 8-13 cm tasapainot. Joillain järvillä ahventakin saa kuitenkin mainiosti 10 cm kokoisilla tasapainoilla ja tuntuukin, että yleensä pilkkijällä pettää tasapainon koon suhteen pokka ennen kuhia ja ahvenia.

Värin valinta

Tasapainon värin valinnassa ei lähtökohtaisesti koskaan mennä metsään, jos valitaan siiman päähän joku järven luontaisen syöttikalan jäljitelmä. Pakista kannattaa löytyä muikun, kuoreen sekä ahvenen väriset tasapainot, sillä niillä pääsee pitkälle lähes kaikissa Suomen vesistöissä. Joskus kalojen ottivietin laukaisemiseksi tarvitaan kuitenkin järeämpiä keinoja ja vaaditaan sopivaa luonnonmukaisuudesta poikkeamista. Kalan ollessa hyvällä syönnillä, räikeämmät huomiovärit auttavat myös kalojen haalimisessa avannolle nopeammin ja tihentää tärppiväliä.

Veden värin ja valon määrän vaikutus tasapainon värin valintaan

Pääsääntöisesti tasapainon värin valinnassa vallitsevat samat perusperiaatteet kuin kesäisessäkin vieheen värin valinnassa. Kalastussyvyys vaikuttaa paljon värien näkymiseen. Valojen eri aallonpituuksista johtuen, violetti ja sininen näkyvät kaikista syvimmällä, kun taas punainen sekä oranssi katoavat syvemmälle päin mentäessä ensimmäisinä. Tähän kokonaisuuteen tuo oman lisänsä vielä veden humuspitoisuus.

Humuspitoinen, punaruskea vesi suodattaa tehokkaasti pois muita värejä ja vahvistaa punaista, oranssia sekä keltaista. Punaruskeassa, humuksen värjäämässä vedessä pilkitään yleensä alle 8m syvyyksistä ja siellä toimivat hyvin erilaiset räikeät puna- sekä oranssivoittoiset värit.

Kirkkaassa vedessä valo pääsee veden alle vähemmän suodattuneena ja toistuu enemmän samalla lailla kuin veden päällä. Kirkkassa vedessä pilkitään usein syvältä, jopa 20m syvyydestä ja toimivia ärsykevärejä ovatkin sininen, violetti ja pinkki.

Eri värien näkyvyydestä eri olosuhteista voi lukea lisää artikkelista: Vieheen värin valinta

Sopivan ärsykemäärän etsiminen

Sopivan ärsyvärin ja tarvittavan värimäärän saa kyseiselle päivälle selville ainoastaan kokeilemalla. Kaikuluotain toimii tässä loistavana apuvälineenä. Jos käy niin, että kalat nousevat rajusti tasapainolle, mutta eivät tee ”ostopäätöstä”, kannattaa pyrkiä valitsemaan vallitsevaa ärsykeväriä sisältävä tasapaino, mutta hillitympänä versiona. Yhtenä mahdollisuutena on myös varioida tasapainoon erilaisia mahakoukkuja.

Tasapainojen väreihin saa helposti lisättyä variaatioita erilaisten mahakoukkujen avulla. Joskus oikeanlainen koukku saattaa toimia pilkkisaaliin takuuna, varsinkin kuhan kalastuksessa. Toimivimmat kombinaatiot saa tässäkin asiassa selville vain kokeilemalla, mutta usein luonnonmukaisen tasapainon alla voi käyttää laajemmalla skaalalla erilaisia värikoukkuja piristeenä, kun taas ärsykevärien alla kannattaa käyttää hillitympiä värisävyjä.

Suuntaa antavia värisuosituksia

• Yleisvärit kaikkiin vesiin: Kuore, Muikku, Ahven, Oliivi
• Kirkas tai lievästi humuksinen vesi: Sipi, Pinkki, Violetti
• Humuksinen tai erittäin humuksinen vesi: Tiikeri, Keltamaha, Porkkana

Uittotekniikat

Tasapainokalastuksen uittotekniikoiden osalta on olemassa kahta eri koulukuntaa; toiset aloittavat kalastuksen pohjan tuntumasta, toiset pinnasta tai välivedestä. Itse kuulumme jälkimmäisen tavan kannattajiin.

Uitossa vähemmän on enemmän, jos kalat ovat jo huomanneet tasapainon

Pudotus

Uuden reiän pilkintä aloitetaan laskemalla tasapaino nopealla vapaapudotuksella väliveteen, johon pyritään saamaan tasurille aikaiseksi äkillinen pysähdys. Jos käytössä on kaikuluotain ja alla näkyy kaloja, kannattaa pysäytys tehdä 1-2 m kalojen yläpuolelle. Usein juuri tämä pudotus on tehokkain ottivietin laukaisija. Nopea ylöskelaus ja pudotus toimii myös joskus tärpin laukaisijana perusuiton välissä käytettynä.

Perusuitto

Pysäytyksen jälkeen vavalla kannattaa tehdä erittäin pientä, heijaavaa liikettä niin, että siima pysyy koko ajan kireällä ja tuntuma tasuriin säilyy. Usein tärpin pystyy hukkaamaan kalan nousuvaiheessa liian innokkaalla tasapainon heiluttelulla. Kaikuluotaimen näytölle tässä uitossa piirtyy eräänlainen heikko sydänsähkökäyrä.

Kuulutukset

Jos kaloja ei näy, aloitetaan sähäkät ”kuulutusvedot”. Tarkoituksena on saada vieheeseestä kaikki näkyvyys ja kuuluvuus aikaiseksi, minkä avulla mahdollisesti lähistöllä majailevat kalat kiinnostuvat uudesta tulokkaasta. Kuulutukset voi tehdä niin nopealla ja laajalla liikkeellä, kuin vain on mahdollista.

Tömäytykset

Jos mitään elämää ei vieläkään ole näkyvissä, voi kokeilla vielä pudottaa tasapainon pohjaan ja tömäytellä tasuria pohjassa, pohjamutia pöllytellen puolelta toiselle. Tämän jälkeen tasurin nosto metri pari pohjan yläpuolelle ja odotetaan, josko jotain saapuisi paikalle.

Kalalajikohtainen hienosäätö

Ahvenen ja kuhan pilkintä poikkeaa toisistaan uittotekniikan osalta silloin, kun reiällä tiedetään olevan kalaa, mutta tärppiä ei jostain syystä tule. Kaikuluotainta tulkitsemalla nähdään usein nopeasti, onko kyseessä ahven vai kuha. Ahvenet ovat luonteeltaan uteliaampia ja nopealiikkeisempiä. Ahven nousee yleensä aggressiivisesti katsomaan tasapainon pitkänkin matkan päästä. Ahvenet kiinnostuvat myös vieheen liikkeestä kerta toisensa jälkeen huomattavasti kuhaa enemmän. Joskus ahvenparvi tarvitseekin nopeaa tasapainon uittoa. Väleihin tulee kuitenkin jättää reilut rauhalliset hetket tärpin aikaan saamista varten. Ahvenelle tasuria kannattaa pitää pääsääntöisesti 1 – 2,5 metriä kalan yläpuolella.

Kuha usein tarkastelee tasapainoa pitkän aikaa rauhallisin liikkein ja yhtäkkisesti haukkaa tasurin suuhunsa. Vaikka alku on monesti rauhallinen, tärppi on usein raju. Tasapainon liiallinen liikuttaminen monesti karkottaa kuhan tiehensä ja tämän vuoksi sopivan liikemäärän etsiskely kannattaa aloittaa todella rauhallisesta, jopa paikallaan pitämisestä. Sopiva tasapainon etäisyys kalaan kuhaa pilkittäessä on 0,5 – 1,5 metriä.

Pähkinänkuoressa

Välineistön osalta pääsee liikkeelle melko kustannustehokkaasti. Riittää, kun hankkii käyttöönsä kuuden tuuman kairan, pilkkivavan jarrullisella kelalla sekä muutaman luomukuosisen tasapainopilkin. Kun harrastuksesta pääsee jyvälle, voi välineistöä täydentää tarpeen mukaan.

Kuhan ja ahvenen tasapainopilkintä muistuttaa tekniikoiden osalta paljon toisiaan ja molempien lajien pilkinnässä onnistuu, kun tekee harvakseltaan voimakkaita houkutusvetoja ja väleissä erittäin rauhallista uittoliikettä. Lisäksi kannattaa pilkkiä tarpeeksi pohjan yläpuolelta.

Kuha on ahventa nirsompi värityksen osalta. Monesti oikean värinen mahakoukku ratkaisee kuhan tasuripilkinnässä tärpin hanakkuuden, kun taas ahven kelpuuttaa koukkuvärejä laajemmalla kirjolla.

Meidän saalisvarmat ottipelit löydät helposti verkkokaupastamme. Antoisia tasurihetkiä.